Wilma&Wilhelmiina VH-57884

Ei vielä mitään saavutuksia

Katso lisää kuvia Kuvagalleriasta

Wilma&Wilhelmiina eli lyhyemmin pelkästään Wilma on aika haastava hevonen, jonka kanssa saa työstää paljon maasta käsin-harjoituksia, ennen kuin se alkaa toimimaan toivotulla tavalla. Wilma on niitä hevosia, jotka kokeilevat rajojaan, mutta kuitenkin ollen samalla niin lempeä. Lempeys ei huonompina päivinä juurikaan loista esiin tästä hevosesta -silloim se saattaa ottaa nokkiinsa pienimmästäkin virheestä, ollen itse niin täydellinen. Yleensä tämä tamma kuitenkin sopii hieman leppeämmänkin ja aremmankin hoidokiksi vaikkakin hoitajan on oltava tomera ja sanottava ei tilanteen tullen.

Tarhassa Wilma on selvä pomo -mikäli joku hevonen uhkaa sen asemaa, tamma kyllä antaa kuulua itsestään ja rivakkaan. Wilma on lähestulkoon aina se, joka aloittaa haastamaan muita hevosia, ja näin ollen saakin kunnon tappelut aikaiseksi. Oikeastaan voisi sanoa tamman nauttivan muiden pomottelusta, sillä se oikein loistaa määrätessään arvojärjestyksen ylimpänä elimenä. Niin kauan, kun muut eivät käy sen omasta mielestä hermoille on sopu tämän tyttösen kohdalla. Wilma ei ole mitenkään hankala hakea tarhasta, mutta siinä voi olla syksyisin kestämistä, kun tarpoo halki mutatarhan hakemaan neitiä. Tämä Wilma-neitihän tunnetusti seisoo tarhan peränurkassa -iljettävän, löllön mutaisen sotatantereen takana. Kuitenkin, kun tarha on ylitetty ja saappaatkin on saatu mudasta irti, tarvitsee vain hakea tamma ja se antautuu mieluusti kiinni. Talutustilanteissa tamma käyttäytyy hyvin vaihtelevasti, riippuen millainen päivä sen kohdalle on sattunut. Hyvinä päivinä voi aivan leppoisasti antaa pitkän riimunarun ja Wilma seuraa kiltisti kuin koira, mutta huonompina päivinä se on täysi pomottelija -se rynnii, hyppii pystyyn, puree ja kaiken kukkuraksi sen uusimpiin tempauksiin on lukeutunut ympäri kääntyminen ja laukalla karsinaan. Tässä tilanteessa ei ole ollut paljon sanottavaa.

Wilma on siitä hyvin vaikea hevonen, että sen hoidettavuus riippuu kokonaan tamman päivästä -hyvinä päivinä se on kuin unelma, mutta silloin kun sillä on ärtymyskausi päällä, se ärsyyntyy vähemmästäkin, oikeastaan välillä ilman syytäkin. Useimmiten on hyvä sitoa tamma kunnolla kiinni, varmistetulla vetosolmulla, sillä Wilmalla ei kestä kauaakaan, kun se löytää tiensä kaulalaarille ja siinä onkin töitä sieltä saamikseksi pois. Harjaustilanteessa se osaa olla niin asiallinen kuin asiatonkin -mikäli Wilma saa määräiltyä, ei harjaamisesta tule yhtään mitään, kun tyttö riehuu kuin mielipuoli. Mikäli sille taas on asettanut selvät rajat ja sanonut välillä ei sen tempauksiin, seisoo se nätisti paikallaan sanotamatta sanaakaan. Wilmalla on kuitenkin myös toinen puoli -herkkä-Wilma, joka putkahtaa aina silloin tällöin kiukunpuuskina. Oli tammalla mikä päivä tahansa, kavioiden putsaamisessa se on aivan ihana-se kun tuppaa vain seisomaan nätisti paikallaan. Varustus ei tuota tämän hevosen kohdalla ongelmia- Wilma kun tykkää lähteä hommiin, siis oikeasti tykkää. Oikeastaan, voidaan ajatella, että tamman hoitotilanteesta, varustukseen kuluu yksi kymmeneosa, kun taas kaikkeen muuhun muu aika. Kengitystilanteet eivät miellytä tätä reipasta tammaa, mutta se ymmärtää oman etunsa ja seisoo kuin naulattuna -lähes aina. Toisinaan se saattaa esittää suurempaa kuin on, mutta on yleensä huomannut häviävänsä ammattitaitoiselle kengittäjälle. Eläinlääkäri onkin jo aivan toinen asia -sehän voi olla vaikka hevosensyöjä-hirviö, eikös? Eläinlääkärin käydessä, muuttuu Wilma oikeaksi hirviöksi, ja se yrittää tehdä kaikkensa, jottei elänlääkäri hoitaisi sitä -Wilma potkii, puree, eikä anna aina kiinni, vaan pyörii reipasta tahtia hysteerisenä karsinaansa ympäri. Sitä ei tiedä, mistä tämä hullutus on saanut alkunsa, mutta aina Wilma on saatu hoidettua.

Ratsastaessa Wilman laji on selvästi esteet -se innostuu siitä, se hyppää hyvällä tyylillä, ja kaiken kukkuraksi muuten vain pitää siitä. Tokihan Wilma vääntyy myös kouluratsastuksen saloihin, mutta heikommin. Yleisesti tamma on kuitenkin ratsastaessa perusuomenjuntti -kuuntelee silloin kun sille sattuu sopimaan ja vauhti ei aina malttaisi olla kasassa. Kouluratsastuksen puolella Wilma menee kevyesti eteen, mutta hidastavat avut eivät ole aina sen juttu -siitä kun olisi paljon mukavampaa vain kaasutella holtittomasti ratsastajan tehdessä hikipäissään sen selässä töitä. Koulukiemuratkin tuntuvat vain sekoittavan useimmiten tamman pään ja se näyttääkin usein hölmistyneeltä, kun siltä vaaditaan jotakin elämää suurempaa. Esteillä kuitenkin tästä koulupuolella hölmistyneestä tammasta muuttuu sillä sekunnilla suurenmoinen tähti, joka on kevyt ja varma menopeli. Wilma hyppää hyvällä tyylillä, sillä on oikeanlainen hyppykaari ja sillä on oikea asennekkin hommaan -kaikelle sanotaan kyllä tässä lajissa. Wilman kanssa esteillä voi tehdä kompromissejä, ja näin saada ratsastettua lyhyempiä teitä, tasapainoisempia laukkoja ja ennen kaikkea säästettyä aikaa. Voidaan siis todeta, että koulukentällä turhautunut tamam muotoutuu täydellisesti uuteen muotoon esteillä. Maastossakaan Wilma ei pahempia stressaille ja se onkin useimmiten varma hevonen jonon eteen -se harvemmin tuijottelee mitään, eikä se ota turhaa stressiä tilanteestakaan, missä koira hyppää pusikosta tai vastaavaa, sillä se on vain oma itsensä, eikä yritäkkään muuta. Tokihan tamma on heti paljon säpsympi, mikäli ratsastajakin jännittää selässä, mutta mikäli siellä rentoutuu, voi aivan huoletta niin kävellä leppoisasti pitkin ohjin kuin kaasutella laukassakin.

Kilpailutilanteisiin lähtö, eikä itse suorituskaan tämän hevosen kohdalla tuota ongelmia -Wilma menee muitta mutkitta koppiin, kunhan ruokatarjoilu on kunnossa ja itsekin muistaa olla hoppulematta tässä tilanteessa. Kun sitten matka alkaa, voi huoletta istua autossa, sillä tämä hevonen kyllä hoitaa homman kotiin, eikä stressaile turhista. Se tietää, että jotain uutta on tapahtumassa ja sen seikkailunhalu vain nousee, kuten innostuskin. Kisapaikalla Wilma tuleekin jo innoissaan, mutta varmasti ulos kuljetusvaunusta. Hoitotilanteessa se on edukseen -Wilma ei sano mihinkään ei. Verryttely ja itse kisasuoritus sujuu useimmiten yhtä hyvin kuin kotikentälläkin, sillä Wilma tietää tilaisuutensa tulleen, loistavana tähtenä nousten pinnalle. Juuri tämän rauhallisuuden ansiosta ollaankin sijoituttu hyvin ja tullaan vielä sijoittumaankin estepuolella.
© Emmu

Isä Hieno kenttäpainotteinen ori. Kilpaillut aluetasolla kentässä ja koulussa, kansallisella tasolla myös esteitä. Menestynyt kaikissa lajeissa mainittavasti. Korkeutta Tinasotilas nimiseltä herralta löytyy 165 senttiä. Väriltään Tino on vaaleanrautias, eli saman värinen kuin Wilmakin on. Isänisä Jo edesmennyt ori, Kenraali Ruut. Upea ravuri jonka monista varsoista tuli hienoja ratsuja niinkiuin myös ravureitakin. Ori menehtyi radalla kun kehäluu murtui jalasta, oria jäi moni kaipaamaan. Voitti uransa aikana upeat reilu 700 000 v€ ja ori kuoli 11 vuotiaana, joista viimeiset 2 vuotta olivat voittoisimmat. Väriltään ori oli rautias ja korkeutta oli reilu 160 sentti. Isänisänisä myös ravuri, Vääpeli Julli, jonka voittosumma ei ollut samaa luokkaa kuitenkaan kun jälkeläistensä. Kilpaili aikansa, mutta siirtyi 7 vuotiaana jalostukseen upean sukunsa puolesta. Korkeutta Vääpeli Jullilla on 163 cm ja hieman rapiat päälle. Väriltään ori oli ruunikko. Isänisänemä Kultalaulajan Mia eli lempinimeltään Miia toimi osa-aikaisena tuntihevosena lapin seudulla. Nuorempana ravuri, ei kuitenkaan juoksialuontoinen. Korkeutta tammalla on 155 cm ja väriltään vaaleanrautias. Isäemä Welmiinan Rinsessa toimii myös ravurina. Ei kuitenkaan saavuttanut urallaan mainittavia saavutuksia, voittosummasta edes puhumatta. Nykyään harraste/pullahevosena pohjois-suomessa. Isänemänisä komea raviori Paju Peikko voittanut melkein jokaisen starttinsa mihin on osallistunut. Kilpailee vielä mielenvirkistyksesksi pikkuraveissa, mutta pääpainoitteisesti eläkkeellä huonojen jalkojensa takia. Ei kuitenkaan haittaa satunnaista ravuuttamista. Väriltään ori on rautias ja säkäkorkeus sunnilleen 158 senttimetriä. Isänemänemä on siitostammana toimiva Welmiina. Periyttänyt hyviä juoksijoita. Suvusta löytyy myös hajanaisesti ratsupuolen sukua. Pieni tamma, säkäkorkeus vain 150 cm ja väriltään punarautias.

Emä Siitostammana toimiva, upea sukuinen Riitasointu II. Tamma ei itse elämänsä aikana tehnyt mitään merkittävää jalkavikojen takia. Riitasointu II eli Ritu oli 160 senttiä korkea ja väriltään ruunikko. Emänisä Upea kansallisentason kouluhevonen Hermanni D. Kilpaillut Vaativaa Ata voitokkaasti ja sijoittuen melkein jokaisessa kilpailussa johon osallistui. Kilpaillut myös esteillä, mutta päälajina koulu. Upea herra periyttänyt hienoja varsoja. Värinä orilla on tummaruunikko ja säkäkorkeutta löytyy 162 sentin verran. Emänisänisä on komea musta ori Oikkee Herakles, kilpaillut kouluratsastuksessa Helppo A ja muutaman Vaativa B. Menestynyt helpommissa luokissa, myös valjakkoajoa menty. Kuoli onnettomuudessa pari vuotta sitten. Jätti jälkeensä vain kolme jälkeläistä. Emänisänemä esteratuna toimiva Viimakuuro eli Vilma. Hypännyt menestyneesti nuorempana mestaruusluokkia, nykyään toimii opetusratsuna ja hyppää helppoja alueluokkia. Luonteeltaan oikea ruusukehai. Säkää tammalla oli vajaat 160 cm ja värinä ruunikko Emänemä Koulutamma Pemen Riitasointu. Periyttänyt hyvärakenteisia ja liikkeisiä kouluratsuja. Kilpaili ennen Vaativa Btä, nykyään eläkkeellä ja harrasteratsuna. Säkäkorkeutta löytyi reilusti yli 155 senttimetriä, muttei ole virallisesti mitattu. Saanut muutamia todella hienoja jälkeläisiä jotka menestyneet niin koulu, este kuin kenttäradoillakin. Valjakkoajoa ei tammalla koitettu. Emänemänisä on Viisan Ajatus, joka nimensä mukaan omasi hieman viisaaman pään. Kuoli kuitenkin Elokuussa 2008 vanhuuteen ollessaan 28 vuotias. Ori oli loppu elämänsä ruunana yksityisellä ratsastuskouluyrittäjällä, muttei soveltunut kuitenkaan ratsastuskoulu puolelle vaan kilpaili pikku luokissa opettajan kanssa. Upea ruunikko ori, jolla oli tarvittavaa luonnetta. Emäemäemä kuvan kaunis Neitomainen eli Nätti. Siitostamma ja ravisukuinen, tosin koulutettu ratsuksi ja muutama pieni este-, koulu- ja kenttäkisa menty. Ei kuitenkaan mainittavaa meriittiä, periyttänyt hyväluontoisia varsoja. Säkää löytyy 155 cm ja väriltään tummaruunikko.

virtuaalihevonen - a sim-game horse