Tero-Tapani ILO VH-00000

Ei vielä mitään saavutuksia

Katso lisää kuvia Kuvagalleriasta

Tero-Tapani, Tapsa, Tapsu, Terppa, Tapio.. Myös rakkaalla hevosella on monta nimeä. Tämä meidän pieni Tapsamme - joka todellisuudessa on ehkä jopa hieman isompikin kuin pieni - on tallin oikea lellipoika. Kaikki tallilaiset tuppaavat lellimään juuri Tapsaa. Ai miksikö? Koska yksinkertaisesti et voi vastutstaa orin pehmeää hörinää, silkkistä turpaa ja iloista ilmettä. Silloin on vain pakko mennä karsinalle, rapsutella ja antaa toisinaan myös hieman herkkuja. Ja tietenkin fiksuna poikana Tapsa tekee tätä aina ja kaikille, ihan vain herkkujen toivossa. Tapsa on ori, mutta silti niin lempeä ja kiltti että toiset ovat sitä joskus myös ruunaksi luulleet. Kyllä herraltakin vaatiessa ja tarvittaessa löytyy sitä orimaista sähäkkyyttä ja toimintaa. Herrta vain haluaa olla kiltti niin mikäs siinä, tuleepahan tämän miehen kanssa toimeen ketä tahansa.

Tarhaan ja muiden hevosten seuraan voi Tapsan hyvin huoletta laittaa. Periaatteessa sillä ei ole mitään merkitystä, koska Tapsa tuntuu hyvinkin viihtyvän omissa oloissaan. Kuitenkin jos ori aivan yksin joutuu pihalle tai talliin, silloin tulee kauhea huuto ja paniikki! Eli loppujen lopuksi Tapsa on hyvin riippuvainen kavereistaan, vaikkei niistä tarhassa kummemmin välitäkkään. Laitumen johtajuusasema tuppaa myös tältä orilta menemään sivu suun. Kiltti ori ei ole johtaja-ainesta ja sen kyllä huomaa. Tapsa ei muutenkaan ole tappeluintoinen hevonen, vaan se suorastaan antaa näiden riitapukarien suoraan mennä häntä ylemmäs. Mutta koska ori on kuitenkin fiksu, ei se päästä aivan nuorimpia hevosia ohi, koska tuntee kuitenkin jotain arvojärjestystä. Rauhallinen Tapsa on myös oikein loistava kaveri hieman stressisemmälle tai nuoremmalle hepalle. Sen rauhallisuus tarttuu kaveriin hyvinkin nopeasti. Tarhassa Tapsa toisinaan innostuu hieman riehumaan, mutta se harvoin mitään kunnon näytöstä esittää. Kiinni se antaa todella hyvin tarhasta, kun sitä hieman vislaa, se höristen kävelee jo vastaan - tietenkin herkkujen toivossa. Taluttaessa Tapsa kulkee nätisti vierellä haaveillen ja välillä ruohotupsulle kurkotellen. Kuitenkaan se ei pysähdy syömään, pikemminkin yrittää venyttää kaulaansa vauhdissa ruohotupsulle samalla jatkaen kävelyä kilttinä poikana taluttajan vierellä.

Hoitaessa voi Tapsan kanssa olla aivan huoletta. Sitä ei tarvitse laittaa karsinassa kiinni, jos itsestä siltä tuntuu. Kuitenki, varsinkin jo ori on miltein yksin tallissa, olisi se hyvä pitää joko käytävällä tai karsinassa kiinni. Tällöin ori keskittyy niin paljon siihen että ei ole heppakavereita ja saattaa vahingossa talloa hoitajan jalkoihin. Vaikkei se pahaa sillä tarkoitakkaan, mutta herra kun on sen verran "kiintynyt" toisiin hevosiin ja ei osaa ainakaan vielä pitää ihmistä vertaisenaan. Kun ori on kiinni, se saattaa hieman steppailla paikoillaan, mutta kun sitä alkaa vaan reippaasti harjaamaan, se kyllä pikkuhiljaa alkaa nauttimaan ja lopettaa steppailun. Jos Tapsalla on ollut loimi päällä, se kutiaa selvästi ryntäiden kohdalta ja siitä harjatessa ori oikein nauttii ja on pää pitkällä ja huuli suloisesti töröllä. Lisäksi pojalla on niin suloisen iloinen ilme kun se katselee kun sitä harjataan. Kaviot nousevat herralta ilman minkäänlaista ongelmaa ja muutenkin varustamisen suhteen ei pitäisi ongelmia ilmetä. Joskus ori saattaa hieman pullistella, mutta ei sen suurempia vaivoja yleensä vastaan ole tullut. Suojat saadaan jalkaan helposti, oli sitten kyse pinteleistä tai ihan jänne/hivutussuojista. Yksi asia mikä Tapsan kanssa tuottaa ongelmia on peseminen. Ori on hyvin arka veden suhteen ja sen takia se pelkääkin vettä. Pesukarsinaan se ei millään haluaisi tulla, vaan kun se näkee mihin ollaan menossa, se lyö jarrut kiinni ja katsoo epäluuloisesti ja hyvin surullisesti hoitajaa joka häntä sinne on viemässä. Hetken rapsutus tuokion jälkeen Tapsa kuitenkin kävelee boksiin vaikkei mitenkään mielekkäästi. Vesi kannattaa ensin periaatteessa näyttää orille ennen kuin alkaa itse sitä suihkuttamaan, ettei herra ihan panikkiin joudu. Eläinlääkäri, Kengittäjä eikä myöskään hieroja tuota Tapsan kanssa minkäänmoisia ongelmia.

Ratsastaessa ensimmäisiä kertoja, oriin saattaa olla hieman pettynytkin. Loppujen lopuksi tältä herralta odotti paljon, mutta sai niin paljon vähemmän. Aluksi ori saattaa olla totaalisen laiska ja tuntuu ettei sitä saa mihinkään suuntaan menemään edes kohtalaisesti. Kuitenkin sitkeä ratsastus äänen ja pienten apukeinojen kanssa saa herran virkistymään ja selvästi yrittämään enemmän. Onhan se hyvä, että orilla voi hieman aloittelijammatkin mennä, mutta kun on "tosi kyseessä", orin kanssa joutuu näkemään hieman enemmän vaivaa että saan sen menemään juuri niin hyvin kuin itse haluaa. Kouluratsastuksessa Tapsa saattaa heittäytyä tahmeaksi ja ponnettomaksi. Ongelmia ei muuten tämän suhteen ole, mutta kun ponnettomuus puuttuu, on se ihan sama ratsastetaanko koulua vai köpöteltäisiinkö vain ympäri kenttää. Muutama reipas virkistävä siirtyminen ja vastalaukkapätkä sekä laukanvaihto niin kyllä herra siitä jo huomattavasti virkistyy. Mitkään viiden tähden liikkeet orilla ei ole, mutta menestystä Helppo A-luokissa silti on. Tähän on paljonkin vaikuttanut orin ryhdikkyys ja suorituksen tasaisuus, mikä on loppujen lopuksi kouluratsastuksen pääperusta. Esteilläkin Tapsa on mukavan rauhallinen, se ei turhaa stressiä siitäkään ota. Kuitenkin se hyppää melko hyvällä tyylillä ja on varovainen jaloistaan. Mikään kuuma-kalle Tapsa ei siis ole, mutta siltä löytyy kyllä tarvittaessa ketteryyttä ja hyppykykyä. Niinpä esteradalla hypätäänkin metrisiä esteitä, niin harjoituksissa kuin kilpailuissakin. Tapsa on myös valjastettu kärryjen eteen ja se homma on herran mielestä todella mielesitä. Tästä syystä sitten myös valjakkoajo on alkanut orin kanssa kiinnostamaan ja sitä kilpailemme. Tapsa kuuntelee tarkasti kuskia ja toimii juuri niiden käskyjen mukaan mitä on annettu. Maastossa ori on rohkea ja todella peloton, se menee juuri sinne mihin sitä käskee mennäkin. Tämä on loistavaa niin valjakkoajon kuin muunkin metsäretkeilyn suhteen - ei sitä mukava maastoon ole lähteä jos parin sadan metrin jälkeen hevonen lähtee karkuun ja kotiin päin. Tapsan kanssa voi olla maastossa niin yksin kuin yhdessäkin, sillä ei ole mitään merkitystä. Juoksuttaessa ori toimii samalla tavalla kuin ajaessakin. Se kuuntelee juoksuttajaa tarkasti ja tottelee käskyjä heti, eikä kohta.

Kilpa-aamun sarastaessa Tapsa odottaa suloiseen ihanaan tapaansa aamuruokia hiljaa höristen. Se kyllä jotenkin aavistaa aamun olevan poikkeava, mutta ottaa silti rennosti ja ei turhia stressaa. Aamutomet siis sujuvat ongelmitta ja suojat, loimet ja muut kuljetuskamppeet saadaan päälle hyvinkin nopeasti. Autoon tai traileriin Tapsa miltein juoksee, asettuu nätisti omalle paikalleen ja siinä se sitten mutustelee heinää koko matkan ajan. Kisapaikalla ori katselee hieman jopa kyllästyneesti, mutta mahdottoman suloisesti ympärilleen ja saattaa joskus hieman höristä lähimmille tammoille. Se on onni, ettei Tapsa sekoa tammoista, kuitenkin niitä kilpailuissa tuppaa olemaan aina. Varustamisen kanssa ei ole ongelmia ja verryttely kuluu herran herättelemiseen siinä missä kotonakin. Kisasuorituksen ori pyrkii aina suorittamaan kunnialla - oli sitten lajina koulu-, esteratsastus tai valjakkoajo.

virtuaalihevonen - a sim-game horse