 Kuvat © Siljan Suomalaiset 2009, kiitos - Lisää kuvia alempana sivua |
-- Siljan Mustapekka "Pekka" -- Rekisterinumero VH-00000 -- Suomenpienhevosori -- Syntynyt 12.02.2009, 5v -- Musta, 145 cm -- Kasvattanut Siljan Suomalaiset -- Omistaa MYYNNISSÄ -- Koulutustaso KRJ Helppo B -- Ikääntyy satunnaisesti - 3v 12.12.2009 -- ei saavutuksia |
Luonnekuvaus
Yleisesti ottaen Siljan Mustapekka eli Pekka on hyvinkin hellyydenkipeä, mutta silti oman arvonsa tunteva herra, jolle ei kelpaa aivan mikä tahansa. Sen kanssa pitää viettää aikaa ja oria pitää huomioida saadakseen sen niin sanonut hellyystarpeet täytetyksi. Pekka on monimuotoinen ja todella rakastettava herra, vaikka sillä onkin päiviä jolloin se on raivostuttavampi kuin koskaan. Ori on kapasiteetikas herra niin esteille kuin kouluunkin, miksei myös valjakkoon ja maastoesteille, ja tämän kanssa tullaankin treenaamaan ja muutenkin toimimaan.
Tarhassa ja muutenkin laumassa Pekka on oikeastaan keskitienkulkija. Se ei ole johtopäässä muttei kuitenkaan aivan häntäpäässäkään. Se tuntee oman arvonsa ja on hyvin sinut itsensä ja arvojärjestyksen kanssa. Sen osalta ei siis ole orin kanssa huolia, se kyllä tietää paikkansa ja pitää siitä huolen, eikä mene ylempiarvoisia häiritsemään. Nuoremmat orit kun joskus Pekkaa yrittävät haastaa, ori tekee kyllä nopeasti selväksi kuka on niiden yläpuolella ja miten arvojärjestyksessä kuuluu käyttäytyä. Tarhasta ori antaa kiinni ongelmitta. Toisinaan sillä on kuitenkin jotain ihme kiintiöitä ja sen tekee mieli tehdä jotain aivan muuta kuin kuunnella kaksijalkaista punaisena huutavaa hoitajaa. Silloin se lähtee tyytyväisenä toiseen suuntaa ja kun ei olisi kuulevinaankaan. Pienen juoksutus hetken jälkeen ori kuitenkin taipuu tahtoon ja tulee nätisti luokse. Se kävelee näitisti vierellä taluttaessa, tammojen edessä vain hieman saattaa pörhistellä, muuten Pekka on aivan rauhallinen, suorastaan hieman ruunamainenkin.
Hoidettaessa Pekka on välillä raivostuttava, se isottelee ja saattaa näykkiä, mutta se tekee sen vain saadakseen huomiota. Pekan näykkäykset ovat niin mitättömiä, mutta joskus, aivan vahingossa totta kai, se saattaa näykkäistä liiankin kunnolla. Harjauksesta ori nauttii elämänsä kylliksi ja varsinkin pieni rapsutus harjan tyvestä ei olisi yhtään pahitteeksi. Joskus ori saattaa jopa ruveta hamuamaan hoitajansa hiuksia, koska kaipaa lisää hellyyttä, tässä vaiheessa pitää kuitenkin muistaa että kilteinkin ori saattaa toisinaan nyppästä palasen. Varusteiden laitossa ei ole mitään suurempia ongelmia, lähinnä ori odottaa innolla ulospääsyä. Eläinlääkärin kanssa ori tulee kummempia ongelmia tuottamatta toimeen ja sen kanssa on muutenkin helppo toimia, oli kyseessä rokottaminen tai madotus. Kengittäjän kanssa ori saattaa aluksi olla hieman epävarma, mutta kun kengittäjä vain puhuu rauhallisesti ja hieman rohkaisevasti, ori kyllä alkaa hiljalleen rentoutumaan kengittäjänkin kanssa.
Ratsastaessa ori on energinen ja yhteistyöhaluinen. Alussa ori on hyvinkin kankea ja sillä kestää ennenkuin se lämpenee ja alkaa menemään muotoon. Puolentunnin päästä se yleensä jo alkaa menemään hyvin muotoon ja käyttää takapäätään. Pekan saa helposti hikiseksi vaikka pelkällä käynnillä, jos vain ratsastajalla riittää puhtia. Laukka on paras askellaji orilla, siinä se jotenkin jaksaa hillitä itsensä ja kulkee sujuvimmin. Pohkeenväistö menee orilla ihan hyvin, kuten myös esimerkiksi ravin lisäys sujuu todella hyvin. Orille ei vielä ole opetettu koululiikkeitä paljoakaan, enkä usko että orista koskaan tulisikaan kunnon kouluhevosta. Esteet ovat Pekalle elämä ja kuolema. Niitä se rakastaa ja niitä se tykkää mennä. Joskus se saattaa innostua vähän liikaakin, mutta ainakaan kurvit eivät ole ongelmia ja vauhdin saa säädettyä todella hyvin laukassa. Ori on hieman kova suustaan, mutta kyljet sillä ovat hyvin arat, joten kannattaa olla varovainen miten sitä vauhtia haluaa lisää. Orin hyppytekniikka on välillä kuin jänis, voisi melkein sanoa että se loikkaa esteen yli pitkälle. Joskus hyppy jää hyvinkin lyhyeksi ja välillä näyttäisi kuin ori hyppäisi suoraan esteen päälle. Vielä ei kuitenkaan ole kaaduttu esteelle, ja vanhemmiten hyppytyylikin lähtee paranemaan.
Kilpailuihin lähdettäessä ori on suorastaan enemmän kuin hermostunut. Se steppailee ja hörisee kaikille mahdollisille, niin tammoille kun ohi käveleville ihmisillekkin. Traileriin se ei uskalla mennä paitsi jos väliseinä on kokonaan otettu pois. Orilla on hieman laitakammon tyylinen pelko ja siksi se pitääkin kuljettaa trailerissa yksin. Autoon Pekan voi kuitenkin laittaa ongelmitta useammankin hevosen kanssa. Kisapaikalla ori hirnuu ja on todella kova ääninen. Verryttelyksi riittää lyhyempi verryttely, jolloin orilla on vielä energiaa esteradalla. Vain pieni herätys ja muutama hyppy ja tämän jälkeen ori on radalla suorastaan täydellinen!
Sukututkimus
| Siljan Mustapekka sh, 145 cm |
i. Herra Salminen sph, 144 cm, m, evm |
ii. Hulpakka Huijaus sph, 141 cm, evm |
iii. Viimoinen Tilaisuus sph, 144 cm, evm |
| iie. Ihmetyttö Ulna sph, 137 cm, evm |
|||
| ie. Keinukallion Vilhelmiina sph, 146 cm, evm |
iei. Keinukallion Kuperkeikka sph, 146 cm, evm |
||
| iee. Keinukallion Vinjaus sph, 144 cm, evm |
|||
| e. Sesilja sh, 155 cm, hrn Ch SLA-I KTK-II YLA2 KRJ-III VVJ-III |
ei. Ukko-Pekka sh, 150 cm, evm |
eii. Hurjailija sh, 156 cm, evm |
|
| eie. Pollarin Tytär sph, 142 cm, evm |
|||
| ee. Sanja sh, 159 cm, evm |
eei. Petteri Poika sh, 160 cm, evm |
||
| eee. Nukkumatin Rinsessa sh, 149 cm, evm |
| ei vielä tamma jälkeläisiä | ei vielä ori jälkeläisiä |
Kuvagalleria
Kuvat © Siljan Suomalaiset 2009, kiitos!
