» Pallomasi U "Masi"
» Rekisterinumero VH05-018-6923
» Suomenhevosori
» Syntynyt 12.11.2008 (3v 12.02.2009)
» Voikko, 151 cm
» Kasvattanut Uniruutu
» Omistaa Siljan Suomalaiset
» Koulutustaso

KRJ Vaativa B
ERJ 110 cm
KERJ Harraste
VVJ Noviisi (ei kilpaile)

» Yleispainoitteinen
» Ikääntyy satunnaisesti
» päiväkirja
» Saavutukset ei mainittavaa

"Voi katsokaa tuota voikkoa suomenhevosta, ihana!" kiljahduksia kuulee varsinkin kisoissa paljon. Pettymys ei ole nimikään, Pallomasi U. Ai miten niin hölmö nimi? Ei ei, kyllä tämä nimi meidän Masia hyvinkin kuvailee. Ei sillä että se olisi pyöreä niinkuin pallo, pikemminkin se pomppii kuin kumipallo - paikasta A paikkaan B noin neljässä sadasosasekunnissa. Jo varsana tämä herra näytti miten laukataan, tosin sen laukka ei oikein tykännyt mennä eteenpäin, vaan pikemminkin ylöspäin. Niinpä ori nimettiin Pallomasiksi, pallo kuvaamaan pomppimista ja Masi sitten ihan nimeksi. Vaikka tämä herra pitää pomppimisesta, se on myös hulvaton hurmuri, joka takuulla varastaa monia sydämiä - vaikka sitten pelkän värinsä puolesta. Hurmaava herrasmies komeassa ulkokuoressa ei voi olla muuta kuin Hurmuri isolla Hoolla. Tämän herran sydäntä ei voi viedä, mutta tämä herra vie kyllä sinun sydämensi, usko tai älä!

Ehkä tämä ori omalla omituisella tavallaan on kuin onkin se yksi johtajista. Tappelupukaria tästä ei saa mitenkään, mutta kiihkeän johtajan tästä voi saadakin. Pomppiminen näin vanhemmiten on hieman vähentynyt. Ainakin sellainen pomppiminen mitä se varsana teki. Nykyään Masilla on siis hyvät liikkeet, mutta pomppua silti löytyy. Tarhassa ja laitumella Masi oikein mielellään esittelee näitä komeita pomppujaan kaikelle kansalle. Pieni pukkipyrähdys, täyskäännös ja takaisin samammoiset pukit. Joskus tällä orilla on tapana myös yllyttää muut tähän riemuisaa pukkishowhun ja sen jälkeen laidun onkin yhtä vilinää ja vilskettä. Tietenkin toivoa pitää että Masi osaa ajoissa lopettaa, ettei vaan mitään satu sille tai muille hevosille. Tarhata Masin voi siis yksin tai yhdessä, kilpailuvietti johtajuudesta ei kuitenkaan tällä orilla ole niin suuri. Tarhasta ori antaa myös hyvin kiinni. Vastaan se saattaa hieman tulla, pysähtyä kuralammikon toiselle puolelle ja siinä sitten odotella koskas se tuleekaan hakemaan. Maanittelu ei tässä auta, eihän Masi kuitenkaan huvikseen vitsi lammikkoon astua. Vasta sitten kun se päästetään tarhaan ei lammikoilla ole väli - mitä enemmän lammikoita, sen mukavampi piehtaroida, ori varmaankin tuumii. Meinaan heti, kun silmä välttää ei Masi olekaan enää voikko, pikemminkin ruunikko.

Taluttamaan lähtiessä, tulee huolehtia että Masilla on naru turvan ympärillä. Vaikkei ori mikään hirvittävän orimainen peto olekkaan, tammat saavat aina hieman sen pään sekasin. Ongelmia ei tuota tammatarhojen ohitse kulkeminen, mutta herranjestas jos vastaan tulee tamma. Totta kai Masin pitää siitä kunnon show pistää pystyyn. Sitten alkaa tämä iänikuinen kumipalloilu. Masi pomppii todellakin kumipallon lailla ylös-alas, välillä poiketen hieman sivulle ja sitten taas pomppimista. Ei se kirjaimellisesti käsistä lähde, mutta tarkkana pitää silti olla, koska tälläisen riehuma kohtauksen aikana ope hyvinkin helposti lipsuu narusta. Mutta tamman kadottua näkyvistä, ori jämähtää paikoilleen, puhaltaa muutamaan kertaan ilmaa sieraimistaan ja matka voi taas jatkua normaalisti. Muuten hoitaessakin oria kannattaa pitää kiinni. Vaikkei ori puolelle tuskin tammoja tule, joskus Masi tykkää olla liian energinen ja silloin kuntoonlaittamiseen ja hotamiseen kuuluu tuhottomasti aikaa. Pinteleiden laitossa saattaa orin jalat hieman liikkua, Masilla kun ei tuota kärsivällisyyttä välillä noihin pinteleihin tunnu olevan. Varustaminen muuten onnistuu ongelmitta, satulan saa laittaa hyvin ja kuolaimet ottaa hyvin suuhun. Mutta sitten kun on suitset päässä ja ne pitäisi laittaa kiinni alkaa Masi hervottomasti heiluttamaan päätään. ylös-alas-ylös-alas, välillä myös hieman sivuille. Kuitenkin suitset saa hyvin kiinni ja matka voi jatkua. Pesukarsina on Masille ihan yksi ja sama juttu. Vettä ei pelätä, muttei siitä tykätäkkään. Eläinlääkäri saattaa toisinaan tuottaa hankaluuksia ja suihkeulloja juostaan kaskuun. Kengittäjän kanssa Masi tulee kuitenkin hyvin toimeen.

Melkein huolettomasti voi Masin selkään nousta. Ori on kuitenkin tässä vaiheessa jo todella kärsimätön ja juuri kun ehdit ponnistamaan selkään, ei kai ori lähde reippaaseen tökkivään käyntiin. Ori osaa kyllä seistä silloin kun se haluaa, mutta ratsastus on sen mielestä vain niin julmetun kuivaa touhua, että mitä nopeemmin päästään aloittaman sen nopeammin päästään myös lopettamaan. Näin tämä ei kuitenkaan mene. Masi vain tekee itselleen huonoa kun tuollain pelleilee. Kulmassa pystyy hyvin kiipeämään orin selkään, tai sitten jos kaveri on Masia pitämässä. Selkään päästyä, on sitten aika aloittaa itse ratsastus. Masi omaa ihan hienot liikkeet. Käynti on hieman tökkivää ja lyhyttä, mutta kunhan ori ryhdistäytyy ja se kootaan, käynti muuttaa hitusen laajemmaksi ja helpommaksi. Masin ravissa ei ole ehkä helpon istua, mutta harjoittelemalla senkin oppii. Orin ravi ja laukka ovat molemmat massiivisia ja joskus tuntuu että laukka-askeleella on jo toisessa päässä kenttää. Kouluratsastus Masin kanssa siis sujuu siinä missä yleensäkin ratsastus. Alku kankeutta saattaa olla, koska ori kyllä tietää mitä kouluratsastus on. Kuitenkin miellyttämishaluinen herra tekee niin kuin pyydetään. Kyllä tämäkin ori vielä kyntensä näyttää kouluradoilla, sen verran mukavat liikkeet ja elastisuus orilla on. Esteratsastus on Masin mielestä todella hauskaa ja siinä se on myös hyvä. Esteet ylittyvät yksittäisenä helposti aina 130 senttimetriin saakka. Kilpailuissa kuitenkin on tarkoitus kilpailla vain 110 cm luokissa. Tekniikka orilla on hyvä, se on nopea ja sillä on hyvä ongelmanratkaisukyky. Näiden lisäksi esteradalla Masin pitkä laaja laukka pääsee edukseen. Ainut asia mikä esteradalla saattaa tuottaa ongelmia, on sarja välit, jotka tuppaavat melkein aina jäämään lyhyiksi. Kunnon pidätteen kanssa tästäkin ongelmasta on selvitty, ratsastajan pitää vain olla hyvin tilanteen tasalla.

Hyvän kouluosaamisen ja hyppytaitojen ansiosta olemme myös päättäneet vierailla ainakin muutamissa kenttäkilpailuissa. Vaikkei tästä kuitenkaan tulisi meidän päälajiamme, on varmasti Masinkin mielestä mukavampaa välillä pyrähtää maastoesteitä hyppimässä. Aluksi ensimmäisiä kertoja kun Masi hyppäsi maastoesteitä, ori hieman pelkäsi niitä - eihän niistä tiedä vaikka kimppuun hyökkäisi! Muutamien kertojen ja yritysten jälkeen ori sai rohkeutta ja se huomasikin etteivät nuo kiinteät esteet häntä syö. Vielä toisinaan banketti ja vesi kuitenkin tuottavat orille hankaluuksia, niinpä olemme pitäytyneet jäämään harrastetasolle, jossa näitä kahta kammotusta ei ole. Harjoituksissa totta kai harjoitellaan näitäkin. Kaiken tämän lisäksi Masia on helppo liikuttaa myös ohjasajaen tai juoksuttaen. Kärryjä emme Masin perään ole ainakaan vielä laittaneet, eikä siihen varmaan ole tarvttakaan. Juoksuttaessa Masi saattaa hieman innostua pomppimaan, muuten se onnistuu kyllä hyvin. Mutta mihin tiikeri raidoistaan pääsisi tai pikemminkin Pallomasi pomppimisestaa.

Kilpailuaamun sarastaessa Masi on jo varhain hereillä. Aamulla se ilmoittaa kuuluvasti, että tules nyt reippaasti että saan ruokaa. Aamutoimet onnistuvat kohtalaisesti, kunhan ori on taas kiinni karsinassa tai käytävällä. Kuljetussuojat ovat orin mielestä kuitenkin hyvin inhottavat ja ne jalassa se saattaakin muutaman kerran potkaista taakse päin. Lastaamiseen ei Masin kanssa aikaa kauheasti kulu. Kerran tai pari ori saattaa alkaa pomppimaan ja kieltäytyy tulemasta tuohin pyörälliseen karsinaan, mutta muutama peruutuspätkä ja Masi on jo valmis autoon tai traileriin. Masi seisoo autossa ihan nätisti, hieman kärsimättömästi toisinaan, mutta kohtalaisen hyvin. Kisapaikalla orin tietenkin pitää hieman näyttää mistä puusta hänet on veistetty ja pomppiminen kisoissa on hyvinkin yleistä. Verryttelyssä Masi taas hieman rauhoittuu, mutta verkkaalueen tammat tuntuvat toisinaan saavan sen pään sekaisin. Kilpasuoritusta ei voi edes verrata verryttelyyn, verryttelyssä jännittynyt ja radalla ori on kuin kotonaan.

o. Varpumäen Pallokala (14.01.2011) - e. Kovin-Kaunis HUI

ei vielä näyttelyitä

Kuvat © Siljan Suomalaiset & Kuvaaja ei joka ei halua nimeään julki, kiitos!