 Kuvat © Siljan Suomalaiset 2009, kiitos - Lisää kuvia alempana sivua |
-- Siljan Laatulinnea "Linnea" -- Rekisterinumero VH-69605 -- Suomenpienhevostamma -- Syntynyt 05.01.2009, 6v -- Hopearuunikko, 146 cm -- Kasvattanut Siljan Suomalaiset -- Omistaa Siljan Suomalaiset -- Koulutustaso KRJ Helppo A (ei kilpaile) -- Ikääntyy satunnaisesti - 4v 05.09.2009 -- ei vielä saavutuksia |
Luonnekuvaus
Linnea on todellinen tallin prinsessa. Se on kaikkien tallin tammojen yläpuolella ja se osaakin todella käyttäytyä sen mukaisesti. Se on välillä sellainen nirppanokka että ihan hankaluuksia tuottaa tamman käsitteleminen toisinaan. Joskus tamma kuvittelee myös olevansa ihmisiä ylempänä ja sekös vasta tuottaakin erimielisyyttä. Kuitenkin Linnean sydän on yhtä kultainen kun emällänsäkin ja ei tamma todellisuudessa ole mikään maailman hirvein hoidettava, vaikka se näin tekstinä saattaa siltä vaikuttaa. Mutta Linnea on todellinen sekoitus kilttiä, persoonallista emäänsä ja hieman kuumempaa ja vaativampaa isäänsä.
Myös tarhassa niinkuin muutenkin tamman korkea-arvoisuus näkyy selvästi. Muut tallin tammat katsovat hyvinkin kunnioittavasti (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) ja aivan varmasti nekin haluaisivat olla yhtä suosittuja kuin Linnea on. Tamma on myös hieman pomotteleva, samalla tavalla kuin isänsäkin, mutta ei se kuitenkaan riitoja yleensä haasta. Pikemminkin se antaa sitten muiden haastaa riitaa ja itse vain puolustaa itseään ja arvoaan. Linnea on kuitenkin hyvin johtajamainen ja muutenkin selvästi useampia tammoja korkeammalla. Tarhasta Linnea antaa kyllä suhteellisen hyvin kiinni, mutta onhan tälläkin neidillä päivä, jolloin karkuun juokseminen on kiinni antamista hauskempaa. Tosin hoitajalle tämä ei ole kovinkaan mukavaa, varsinkin jos on hirvittävän mutainen keli ja tamma oikein riehuu, on jäljellä vain yksi suuri mutakasa kun sen saat kiinni.
Taluttaessa Linnea kävelee melko hyvin vierellä, joskus hieman ravia tepsutellen. Se hörisee kaikille vastaan tuleville matalaa hörinää ja varsinkin oreille se saattaa hieman jopa keikistellä. Orit eivät siis tämän neitokaisen päätä sekoita, pikemminkin Linnea saa orien päät totaalisen sekaisin. Talutuksen suhteen tamma on siis pikemminkin tullut emäänsä kuin isäänsä. Isän puolelta luonteeseen on pilkahtanut hoitaessa oleva mahdoton sähläys. Tamma on myös hyvin vauhdikas käänteissään ja helposti se myös alkaa sähläämään olemattomia kun sen pitäisi olla paikoillaan harjauksen kanssa. Jo tämän takia on suositeltavaa pitää tamma kiinni tai hoitaa se käytävällä. Suurempia ongelmia ei kuitenkaan tamman harjaamisen suhteen pitäisi ilmetä. Kavioiden oton suhteen ei pitäisi ilmetä ongelmia, mutta joskus tamma saattaa hieman härnätä ja yrittää kavionsa kiskaista pois, jos hoitaja ei ole skarppina. Yksi asia mistä Linnea suoranaisesti nauttii on veden kanssa lutraaminen. Tamman mielestä on todella kivaa pelleillä veden kanssa ja se seisookin oikein mielellään pesupaikalla ja katselee kun sitä pesee. Se myös joskus yrittää oikein pyydystää vettä, mikä on loppujen lopuksi melko humoristisen näköistä.
Tämän prinsessahepan kanssa on syytä olla tarkkana kun kyseessä on eläinlääkäri. Tamma tietää - tai pikemminkin aavistaa - heti kuin eläintohtorin auto kaartaa pihaan. Silloin tamma muuttuu todella ongelmalliseksi ja protestihaluiseksi. Linnean mielestä eläinlääkäri aina vain tuppaa suuhun jotain pahaa mömmöä (matolääkettä) tai piikittelee jollain ihme piikeillä (rokotteet). Lisäksi Linnean mielestä kaikki suihkutettavat ovat todella pelottavia asioita ja varsinkin jos suihkupullo on eläinlääkärin kädessä! Silloin on takuulla jossain jotain vaikavaa, näin ainakin tamma tuppaa ajattelemaan. Kengittäjän kanssa ei pitäisi ilmetä ongelmia, kunhan jalkaa ei tarvitse pitää liian kauaa ylhäällä. Jos jalka on Linnean mielestä ollut jo liian pitkään ylhäällä se alkaa painamaan jalalle ja ns. hyppimään niin, että saisi jalan maahan. Tamman kanssa siis kengittäjän tulee olla tarkkana ettei se pääse hyppäämään päälle kun se pelleillessään tuollaista tekee. Hierojan suhteen ei ole ongelmia, tamma nauttii aivan jokaisesta hetkestä kun sitä hierotaan - niin kuin prinsessan kuuluukin nauttia!
Ratsuna Linnea on todellinen yhdistelmä äitiään ja isäänsä. Tamma on isänsä luonteen mukaisesti hyvin johtajatyypinen ratsu, mutta samanaikaisesti se taas on yhteistyöhaluinen ja miellyttävä. Linnea on innokas menijä ja siksi se onkin loistava niin esteillä kun kentässäkin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita tuntuu löytyvän myös sileällä työskentelyn kannalta. Koska Linnean mielestä kouluratsastus yleisesti on hullujen ja muuten vain hidasälyisten puuhaa, neiti tykkää oikein kovasti piristää hienoa keskiravia tekemällä sivuloikkia tai pilata kauniin kootun lävistäjän laukassa vaihtamalla laukkaa vähintään joka neljännellä askeleella. Nämä kaikki on tamman mielestä niin hupaisaa että se oikein innosta puhkuen sitä tekee - korvat täysin eteenpäin suunnattuna. Kyllähän tamma osaa nätistikin sileällä kulkea, mutta aluksi tasapainon ja rytmin saaminen kohdalleen saattaa olla todellinen haaste. Sitten kun tämä haaste on ylitetty, voin vain todeta että Linnea on uskomattoman kuuliainen ja herkkä ratsastettava. Se toimii suoranaisesti ajatusten perusteella, ei tarvise kuin hieman pyytää niin tamma on ja tekee jo. Kuitenkaan emme ainakaan näillä näkymin ole suuntaamassa kouluratsastuksen saralle, ihan vain allekirjoittaneen omista henk.kohtaisista syistä.
Se missä voin sanoa Linnean ehkä olevan parhaimmillaan on esteratsastus. Tamma on erittain tarkka jaloistaan ja siltä löytyy juuri tarvittavaa varovaisuutta. Teknisesti ottaen tamman tyyli on ehkä kohtalaista tai hyvänpuoleista, mutta ratsastajan perstuntuman perusteella voisin kyllä sanoa että mielummin istun Linnean selässä ja menen sen tyylillä kun isomman puoliverisen joka hyppää niin paljon että ratsastaja hädin tuskin pysyy kyydissä - mitenkään puoliverisiä väheksymättä! Linnea on kaiken tyylikkyyden, näyttävyyden ja loistavuuden keskellä myös todella rohkea, suorastaan peloton esteratsu. Laittaa tamman eteen sitten muurin, veden, haudan, pulvermannin, banketin tai minkä tahansa muun erikoisesteen, voi olla ainakin 99 prosentin varma että tamma siitä hyppää yli. Ykden prosentin mahdollisuuteen jätämme kieltämisen, mutta todellakin, siihen on silti mahdollisuus. Sanotaanko että Linnean kieltää kyllä ainakin kerran kisakauden aikana, mutta yleensä kyllä sitten omalla kotikentällä. Kieltoon ei yleensä ole kuin yksi syy ja se on ratsastajassa. Linnea on tamma joka pelastaa esteradalla paljon tilanteita, mutta joskus tamma saattaa silti herätellä hieman ratsastajaasa tekemällä todellakin odottamattoman kiellon. Esteratsastusta lähellä oleva maastoesteratsastus on myös Linnean mielestä hauskempaa kuin mikään - jos siis esteratsastusta ei lasketa. Maastoesteet ylittyvät Linnean kanssa vauhdikkaasti ja todellakin ongelmitta. Tamman vesi-innostus säilyy ja varsinkin myös korostuu kenttäratsastuksen saralla. Veteen hyppääminen, vedessä laukkaaminen tai muutenkaan veden yhteydessä toimiminen on Linnean mielestä ehkä hauskinta koko touhussa.
Mihin vanhemmat edellä, sinne varsa perässä. Todellakin, tamman kanssa on nyt suunnattu myös turpa kohti valjakkoajon saloja. Tamma on osoittanut hyvin kykyä karryjen edessä, vaikkei se nyt välttämättä aivan joka kerta täydellisesti siinä hommassa toimi. Kuitenkin Linnea on melko kuuliainen kärrykaveri ja parivaljakkoakin on uskallettu sen kanssa sitten koittaa. Tällä hetkellä Linnealla ei kuitenkaan ole paria kilpailuihin, mutta kotiharjoituksissa tamma menee isompien suokkien joukossa aivan mainiosti. Tammaa on myös helppo - no helppo ja helppo - liikuttaa juoksuttaen. Juoksutusmuodoista irtojuoksutus on ehkä helpoin, mutta liinassakin tamma juoksee kohtalaisen hyvin. Tosin niin liinassa kuin irti juoksessaankin Linnea tuppaa olemaan hieman vauhdikas ja takapää lentääkin siihen malliin että selkään ei kyllä itse uskaltaisi kiivetä. Onneksi kuitenkin voin sen verran todeta että tamma ei ratsastaja selässä sellaisia pukkihyppyjä heittele, allekirjoittaneen onneksi.
Sukututkimus
| Siljan Laatulinnea sph, 146 cm |
i. Vinlannin Laatukamaa sph, 147 cm, prt |
ii. Lollipoppi sh, SLA-II, YLA2, KTK-II |
iii. Lohra sh, evm |
| iie. Pikku-Neiti sh, evm |
|||
| ie. Ässän Muruliina sh, YLA2 |
iei. Ässähai sh, evm |
||
| iee. Maruliina sh, evm |
|||
| e. Huvin Ainokainen sph, 146 cm, hprn KTK-II, VIR MVA Ch |
ei. Riimanni sph, Ch, KTK-II |
eii. Eetos FI sh, evm |
|
| eie. Henriikka FI sh, evm |
|||
| ee. Severiina sh |
eei. Senaatio sh, evm |
||
| eee. Syviyö sh, evm |
| ei vielä tamma jälkeläisiä | ei vielä ori jälkeläisiä |
Kisakalenteri
30.01.2010 - NJ näyttely - Virtuaalitalli Kuhmo - BIS3, MVA-SERT, JS - päätuomarina Anette N.
|
ERJ 01 sijoitusta 15.12.2009 - ERJ-CUP - 21/247 |
KERJ 01 sijoitusta 10.12.2009 - KERJ - Helppo - 2/26 |
VVJ 03 sijoitusta 27.11.2009 - VVJ - Vaikea pari - 1/17 27.11.2009 - VVJ - Vaikea pari - 4/17 13.12.2009 - VVJ - Vaikea - 2/8 |
Päiväkirja ja valmennukset
05.01.2009 - Ainon karsinassa oleva pieni tammavarsa
Kun astutin upean Aino-tammani upealla Latu-orillani en tiennyt oikein mitä varsasta odottaa. Luonteellisesti toivoin enemmän Ainon luonnetta kun Latun luonnetta, talli ei kahta yhtä iso egoista hevosta varmaan jaksaisi pitää pystyssä. Odotin kuitenkin suorituskykyistä, komeaa tummaa oria, jolle olin jo nimenkin keksinyt Siljan Laatutoivo! Seurasinkin hyvin pitkään ja hartaasti tamman mahan kasvua ja useaan otteeseen eläinlääkärikin kävi tammaa katsomassa ja molemmat, niin tamman kuin varsankin, totesi terveeksi. Ja kun laskettu aika läheni, ei oma jännitys ainakaan laantunut. Uusi vuosi syttyi ja odotin innoissani tätä varsaa, tulevaisuuden tähteä. Ja kun sitten Tammikuun viidentänä päivänä menin aamulla talliin, oli Ainolle syntynyt pieni upea tammavarsa, josta näin heti että siitä on tuleva hopearuunikko. No, meniväthän omat suunnitelmani pilalle, en saanutkaan Laatutoivoa, mutta katsoessani varsaa, tiesin - vai tiesinkö - että tämä tamma tulisi vielä kasvettuaan tekemään suuria saavutuksia.
10.01.2009 - Linnea leikkii villivarsaa
Nyt kun tamma on jo muutamien viikkojen ikäinen ja muutenkin päässyt hieman paremmin tottumaan kaikkeen, pääsi Aino ja Linnea hetkeksi pihalle. Pakkasta kyllä oli melkoisesti ja tarha oli hieman jäässäkin, mutta toivoin että varsa siellä hyvin pysyisi, olisihan jään päällä kuitenkin paksu ja pehmeä lumikerros! Linnea hölkötteli emänsä perässä reippaasti ja huomasin siinä jo näin nuorena häivähdyksen isäänsä. Ainoa Linneaan oli tullut varsinkin ulkonäöllisesti, Linnea oli kuin äitinsä pienenä! Päästin Ainon tarhaan ja Linnea kirmasikin jo oikein reippaasti sitten tarhan puolelle. Katselin tamman menoa, samalla kun Aino siirtyi sivummalle syömään heinäjämiä jotka tarhaan olivat jääneet. Katselin Linnean menoa ja pakkohan siinä oli hymyilla. Tamma totaallisesti pomppi kokonaan ilmaan ja kirmasi täysillä äitinsä ympäri. Aino katsoi varsaansa hieman kärsimättömästi, kunnes Linnea taas lähti hirvittävällä loikalla eteenpäin ja jatkoi riehumistaan. Toivottavasti pian saataisiin muitakin varsoja niin saataisiin pikkuiset leikkimään. Annoin tammojen jäädä pihalle kun itse suuntasin takaisin talliin, edelleen Linnean humoristista sekoamista mielessä naureskellen.
16.05.2009 - Ratsukoulutuksen aloittelua
Linnea on kasvanut aivan huimasti viime kirjoituksen jälkeen. Tammalla on ikääkin jo huimat kolme vuotta! Nyt ollaan tamman kanssa ajettu takaa, totuteltu kärryihin ja käyty todella paljon kävelemässä maastossa. Tammassa on kuin onkin luonteenpiirteitä isästään, mutta onneksi kuitenkin suurimman osan se ons aanut emältään, luojan kiitos! Vaikka tamma onkin hieman prinsessa, sen kanssa kyllä tulee ongelmitta toimeen. Tänään kuitenkin sitten päätimme aloittaa hieman työstämään tamman koulutusta eteenpäin ja tietenkin pestasin luotettavat tallityöntekijät kiipeämään tamman selkään. Varustin Linnean aivan normaalisti ja talutin sen kentälle, missä apujoukko jo olikin paikalla. Tänään oli siis tarkoitus ainoastaan roikkua selässä ja aivan lopuksi istua satulaan. Linnea vaikutti aluksi hieman epäluuloiselta, mutta antoi kyllä ratsastajan roikkua hyvin. Ensimmäiset kierrokset olivat hyvin jännittyneet, mutta pian tamma siitä sitten rauhoittui. Kiertelimme ja kaartelimme sinne tänne ja tamma oli todella hienosti. Aivan lopuksi ratsastaja nousi vielä selkään istumaan ja siitä tuli alas. Olin kyllä neitiin todella tyytyväinen ja odotin jo innolla että pääsisin kunnolla tamman kanssa työskentelemään.
23.07.2009 - Ratsukoulutus jatkuu ja rauhallista maastokävelemistä
Jo pidemmän aikaa tämä Linnean ratsukoulutus on jatkunut ja nyt ollaan jo niin pitkällä että ensimmäisiä laukkoja voidaan alkaa nostamaan. Linnea on oikein oppivainen, vaikka kylläkin siinä suhteessa tullut isäänsä että tekisi mielummin itse kun pyydettäessä. Mutta ongelmista ollaan tähänkin asti selvitty, eiköhän tästäkin eteenpäin. Tänään siis taas passitin tallilaisen selkään ja laitoin Linnean liinaan. Tämä oli tammalle jo melko tuttua puuhaa ja onhan se irtikin ratsastaja selässä hieman mennyt. Nyt kuitenkin oli ensimmäisten laukkojen aika ratsastaja selässä ja näin tarpeelliseksi ottaa liinaan tamman. Aloitimme ratsutuksen tavalliseen tapaan, itse juoksutin keskellä ja ratsastaja pyysi Linnealta, mutta jos tamma ei ymmärtänyt, annoin keskeltä komennon. Tamma meni todella hyvin kunnes sitten oli laukan noston aika. Ehdin onneksi varoittamaan ratsastajaa ja käskemään pitään kiinni, sillä samalla hetkellä kun komensin laukkaan, Linnea heitti todella mahtavan pukkisarjan. Olihan ratsastajalla siinä hieman pitelemistä, mutta loppupeleissä kyllä pysyi todella hyvin kyydissä. Nostimme vielä kertaalleen toiseen suuntaan laukan ja sittena annoinkin tallilaiselle luvan laskeutua satulasta. Naureskelimme hieman tamman hölmöilylle ja tämän jälkeen päätin vielä mennä tamman kanssa hieman maastoon kävelemään. Lähdin Linnean kanssa kävelemään rauhaisaa metsä tietä ja nautimme molemmat kauniista kesäilmasta. Linnea otti maasta hieman ruohoa ja mussutti sitä tyytyväisenä samalla kun kuunteli linnun laulua.
13.09.2009 - Estevalmennus kotitallilla, valmentajana Fenella
Koska Linnea oli niin hyvin kuitenkin jo päässyt ratsukoulutuksen makuun ja tamman kanssa nyt olisi kisoihin tarkoitus tähdätä, päätin pyytää hyvää ystävääni hieman valmentamaan meitä. Menihän se valmennus ihan kohtalaisen hyvin, ottaa kuitenkin huomioon tamman iän, mitä ei vielä ole huimia määriä kertynyt. Kyseessä oli siis estevalmennus ja valmentajana toimi Fenella. Tamma oli tänään hieman säikymmän puoleinen, mutta muuten kyllä suhteellisen kiva. Todella ylpeä olen tammasta, tästä todellakin vielä tulee vaikka mitä! Tässä vielä valmentajan kommentti valmennuksesta: Maneesiin tullessanne Linnea näytti erittäin jännittyneeltä ja säpsyi pienintäkin rasahdusta. Olit jo verrytellyt tamman kunnolla kentällä, joten pääsimme aloittamaan hyppäämisen heti. Pystytin kolme estettä, joista kahden esteen korkeudet oli 80cm. Yhtä estettä emme vielä nostaneet. Aloitimme ympyrällä. Tehtävänänne oli hypätä esteet ympyrällä, joka harjoittaa kääntymistä. Linnea näytti epäilevältä esteitä kohden ja kävit näyttämässä esteet tammalle ennen hyppäämistä. Nostit sitten kauempana laukan ja lähestyit ensimmäistä estettä. Asetit hevosen hyvin oikealle ja esteen jälkeen tamma taipui hyvin seuraavalle esteelle. Hyppäsitte ympyrän vielä kolmisen kertaa ja vaihdoimme suuntaa. Vasemmassa kierroksessa oli hieman ongelmia, kun tamma näytti olevan hieman jäykkä siihen suuntaan. Pikku hiljaa siirryimme siitä sitten erinkaiseen harjoitukseen. Nostin esteet 90cm ja otin mukaan kolmannen esteen. Tehtävänä on nyt hypätä esteitä kiemuralla, jossa on hieman enemmän haastetta kuin ympyrässä. Esteet meni hyvin ja pääsit hyvin mukaan hyppyihin.
16.01.2010 - Valmennusviikonloppu, valmentajana katie.
Todellakin, vihdoinkin pääsimme Linnean kanssa oikein kunnolla treenaamaan! Kokoviikonloppu oli pyhitetty valmennuksissa, niinpä otin Linnea neidille sekä koulu että estevalmennukset, joita meille tuli kotitallille pitämään. Tässä kouluvalmennuksen (eli tänäpäiväisen) kommentti, huomenna lisäilen huomisen kommentin. Iltapäivällä saavuin Decnen tallipihalle, jonka varrelle jätin autoni. Lampsin ratsastuskentälle, jossa Decne jo työstikin Linnean kanssa alkuverkkoja. Moikkasin ratsukkoa ja ehdotin, että treenaisimme Linnean kanssa pysähdyksiä ja peruutuksia. Decnelle tämä sopi, joten aloimme tuumasta toimeen. Kentän pitkien sivujen keskellä Decne alkuun vain pysäytti Linnean, ja kannusti sitten reippaasti pysähdyksestä käyntiin. Pysähdykset sujuivat mainiosti, vaikka tamma lähtikin välillä pysähdyksistä turhan hitaasti käyntiin. Peruutusten kanssa ilmeni ongelmia -Â Decnen pysäytettyä Linnea ja annettua tammalle peruutus-avut, Linnea päätti kääntää takapuoltaan kentän keskelle ja nostaa pää kohti taivasta. Kehotin ratsukkoa suoristautumaan, kävelemään muutaman askeleen suoraa uraa, ja yrittämään sitten uudestaan. Linnea peruutti toisella kerralla muutaman askeleen, tosin paremminkin viistoon kun taaksepäin. Taas suoristus, reipasta käyntiä toiselle pitkälle sivulle ja uusi yritys. Pikkuhiljaa tamma älysi peruuttaa reippaasti viisi askelta taakse ja lähteä sitten käyntiin. Lopuksi Linnea sai ravata kentän muutaman kerran molempiin suuntiin sekä laukata hetkisen keskiympyrällä. Ravissa Linnealta meinasi unohtua kulmat, joten muistutin Decnelle muutaman kerran sisäpohkeesta. Keskiympyrällä laukka pyöri loistavasti.
Vein Linnean hetkeksi sisälle lepäämään ja syömään päiväheiniä, samalla kun me katien kanssa kävimme kahvittelemassa. katie kertoi suunnitelmasta mitä on tarkoitus iltapäivällä esteiden merkissä vielä harjoittaa. Aikakin kului kun siivillä siinä istuessamme ja pian kävin laittamassa tammaa taas estevalmennukseen kuntoon ja menin valmennukseen. Ja hyvinhän se meni: Jatkoimme Decnen ja Linnean kanssa esteiden parissa muutaman tunnin kuluttua kouluvalmennuksen jälkeen. Tamma liikkui aavistuksen jännittyneesti ja ripeämmin nähdessään neljä pystyä, jotka rakensin lähelle pitkän sivun uraa. Alkuun esteet olivat vain noin 40cm korkeita. Linnea hyppäsi esteet varma pilke silmäkulmassaan, kuin vanha konkari konsanaan! Decne istui tyytyväisen tyylikkäästi selässä, joutumatta pidättämään Linneaa laisinkaan. Kehaisin tamman - ja ratsastajansa - varmaa olemusta, ja korotin jumppasarjan sitten vajaaseen seitsemäänkymmeneen senttimetriin. Esteiden kasvaessa Linnea meni huomattavasti kovempaa, muttei juurikaan kaahannut. Ensimmäinen puomi tipahti maahan tamman hypättyä turhan kaukaa. Kävin nostamassa puomin takaisin, ja ehdotin Decnelle, ettei hän hyppäisi ennen ratsuaan, jotta Linnea hyppäisi hitusen lähempää. Kehotin ratsastajaa myös pitämään laukan terävänä, lyhyenä ja reippaana - mutta silti hillittynä, eikä liian reippaana. Seuraava yritys olikin huomattavasti parempi, etenkin ensimmäisen esteen lähestyminen, vaikka se samainen puomi tippuikin taas. Decne irvisti turhautuneena ja pisti Linneaan lisää ytyä - johan lähti tamma tarpomaan kohti sarjaa, hyppäsi korkealta ylitse ja liikkui terävästi eteenpäin vielä esteiden jälkeenkin. Tammallasi on upean varma tyyli, mutta muista pitää laukka lyhyenä ja terävänä, jotta esteiden lähestyminen on helpompaa!
Kuvagalleria
Kuvat © Siljan Suomalaiset 2009, kiitos!
